Lunta ja agia! :)

Tulihan se vihdoin lumikin Jyväskylään! Iltapäivästä asti on satanut jatkuvalla syötöllä ja nyt on varmasti jo viitisentoista senttiä lunta maassa. Käytiin Jannen ja koirien kanssa Laajavuoressa lenkillä ja kylläpä oli ihana kävellä lumisessa metsässä. Pessi ja Ipi juoksivat taas ihan kunnolla ja pomppivat lumipallojen perässä. Oikein passeli päätös tälle päivälle.

 

Aikaisemmin illalla luulin jo hukanneeni Pessin rekkarit, kun en niitä mistään löytänyt. Sen sijaan hukkasin samalla tokokilpailukirjamme, mutta rekkarit sentään löytyivät. Noh, varmaan parempi näin päin kuitenkin. Miksi sitten rekkareita tarvitsin, niin agilityyn tietysti. Aloitettiin tänään Jatin agin alkeiskurssi. Ensimmäisellä kerralla tehtiin puomia pöytä-versiona, A-estettä, pöytää ja putkea. Pessi oli kyllä oikein pätevä pieni koira. Se odotti oikein kivasti omaa vuoroaan hallin laidalla rauhassa, vaikka ei selvästi pitänytkään tilanteesta. Sen sijaan oman vuoronsa aikana Pessi keskittyi vain tekemään ja puhkui aina intoa suorittaessaan. Puomilla piti vähän hakea oikeaa rytmiä, mutta kun se löytyi, löytyi myös rauhoittumiskyky kontakteilla. Pöytää Pessi rakasti heti alusta asti, ja sitä se suorittikin aina omatoimisesti, kun vain pääsi vierestä – tai siis päältä – kävelemään. Viimeiseksi otettiin vielä pikana muutama läpimeno putkesta eikä se todellakaan tuntunut olevan edelleenkään mikään ongelma Pessille ja Pessi intoutui sitten jopa komentamaan haukkumalla. Hyvin meni kaiken kaikkiaan ja tykkäsin todella paljon koulutustavasta. Aivan erilaista verrattuna kesäiseen agiliitelyyn. Ja varmaa on jo se, että Pessi rakastaa tätä lajia ehdoitta.

Mökkeilyä ja rähinöintiä

Blogi elää selvästi hiljaiseloa. Lupaan parantaa tapani tästedes!  

 

Viime viikolla käytiin muutaman kerran treenimässä ja lenkkeiltiin paljon – tai ainakin kohtalaisen paljon. Torstai-illalle oltiin suunniteltu Emman, Paulan ja Liisamaijan kanssa lenkkiä koirien kanssa ja sille sitten lähdettiin. Rio-Masha-Pessi-trio tuli hyvin hihnassa toimeen ja siinä aikamme Laajavuoressa kävellessämme, päästimme koirat sitten irti. Ilmassa oli pientä ärräilyä, kuten aiemminkin on ollut, mutta yllättäen tilanne luisui ihan täysin käsistä, kun Pessi sai saarrettua Rion pusikkoon ja rähinä oli heti valmis. Kaikki kävi todella nopeasti, jossain vaiheessa sain Pessiä hännästä kiinni ja kiskottua sen ilmaan, mutta ilmeisesti samassa rytäkässä Pessi sai Rion etujalan hampaisiinsa ja tikkasi sen uuteen uskoon. Toooodella ärsyttävää! Samantien kun koirat saatiin irti, olivat taas ihan ok eikä tilanne jäänyt päälle. Rio kuitenkin piti käyttää eläinlääkärissä näyttämässä jalkaansa, josta löytyi aikasta monta reikää. Jäi sitten tähän meidän uros-irtolenkkeilyt.

 

Viikonloppua vietettiin mökillä Pohjanmaalla. Pessi ja Ipi saivat juosta minkä jaloistaan kerkesivät, kun ei ollut huolta naapureista. Perjantaina ei meinannut koiria sisälle saada, kun pistelivät vastasataneessa lumessa menemään. Lauantaina käytiin puolestaan kävelemässä suokierros, jonka aikana Pessi väsyi selvästi, mutta senkin jälkeen koirat jaksoivat porhaltaa vielä muutaman tunnin ulkona leikkien ennen kuin väsy yllätti. Illalla olikin kiva kuunnella, kuinka Pessi kuorsasi sitten ihan kunnolla, kun uneen pääsi. Sunnuntaina kumpikin olivatkin jo sitten väsynyttä koiraa.

 

Vaan tulipa huomattua tuossa viikonlopun aikana, että Pessi on alkanut haastamaan Ipiä joka suhteessa. Sisällä antaa vielä periksi ja väistää, mutta ulkona saatiin tappelu aikaiseksi kepistä, joka oli alunperin Pessillä. Toisen kerran tappelivat lampaan luusta, jota Ipi ei ehtinyt syödä yhtä nopeaan kuin Pessi omansa, joten tottahan toki ahne lappalainen kävi sitten pöllimässä myös Ipin luun itselleen. Eli ei leluja eikä keppejä, niin tulevat hyvin toimeen keskenään. 

 

Tässäpä hieman kuvia viikonlopulta. Kaikki kuvat täällä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kajaanissa lunta paossa

Pessi on ottanut rennosti eikä ole totellut ketään.

 

 

Oulujärvi huuruaa 10 asteen pakkasessa ja jäätyy hyvää vauhtia.

 

Pessi rannalla.

 

 

 

Roopekin kävi ulkona ja paineli samantien saunaan nukkumaan.

 

Hierontaa ja lepoa

Ollaan taas otettu rennosti koko alkuviikko. Maanantaina käytiin pitkällä lenkillä Laajavuoressa Emman ja Mashan kanssa, minkä jälkeen Pessillä oli hieronta. Tällä kerralla ei alistunutkaan niin vain käsiteltäväksi vaan yritti pistää vastaankin. Ilmeisesti sattui vähän ärtyneen ihonkin vuoksi, joten Erikan piti koettaa hieroa Pessiä niin, että ihoon kohdistui mahdollisimman vähän kitkaa. Nyt sitten ollaankin liikuskeltu hyvin vähän taas ja pidetty lepopäiviä. Tällä kertaa Pessi ei kuitenkaan ole päässyt pitkästymään liikaa, kun Ipi-mali on ollut seurana. Koirat tulevat hyvin juttuun, mitä nyt Roopella on vähän sulattelemista Ipissä. Innokas mali kintereillä ei ole Roopen unelma, mutta vielä kissanroikale on kuitenkin ansainnut paikkansa pomona.

Lappalaistokoa pistein 134 ja 3-tuloksella

Eilen Laajavuoressa siis tokokokeessa ALO3-tulos ja 134 pistettä. Tuomarina Aino Juhantalo-Kakkola. Ei mennyt sitten ihan putkeen.

 

 

Luoksepäästävyys 10

Paikkamakuu 0

Seuraaminen kytkettynä 8

Seuraaminen taluttimetta 8

Maahanmeno seuraamisesta 7

Luoksetulo 8

Seisominen seuraamisesta 10

Estehyppy 6

Kokonaisvaikutus 6

 

Ennen paikkamakuuta tuntui todella hyvältä. Pessi oli kuulolla ja rauhallinen ilman piippailua. Paikkamakuussa otti kuitenkin paineita toisiinsa läpättävistä kehänauhoista. Videolta näkee, kuinka Pessi katselee niitä alussa todella paljon kunnes Juhantalo-Kakkola otti nauhoista kiinni. Harmi kyllä, viereinen porokoira nousi ja tuli Pessin luo. Saatiin kuitenkin uusia paikkamakuu, mutta nollaamisesta huolimatta, Pessi ei enää luottanut aiempiin varmoihin makuisiin vaan nousi ylös ja teki hienon luoksetulon häiritsemättä muita koiria. Harmitti ihan sikana ja se varmasti näkyi. JK oli reilu ja antoi meille aikaa nollata tilanteen, mutta ei pystytty siihen täydellisesti.

 

Käytiin sitten kehässä, Pessi oli alussa vaan tuijottelutuulella avoimen koirakkojen suuntaan, joten otin sitä kiinni kuonosta ja Pessi ärähti siitä minulle. Tämän jälkeen JK vetikin kokeen todella ripeään tahtiin meidän kohdalta, kun näki, että Pessi on edelleen paineen alla. Kun muille tuomari piti pitkät saarnat liikkeiden välissä, Pessin kanssa siirryttiin vain liikkeestä toiseen, mikä näkyy videoltakin. Mun mielestä todella reilusti toimittu tuomarilta, vaikka liikkeet menivätkin penkin alle. Pistevähennykset johtuvat pääsääntöisesti kaksoiskäskytyksistä. 

 

Loppukommenteista osa on videollakin. JK piti Pessin tyylistä, vaikkakin pyöritteli silmiään, että 2-vuotiaan lappalaisen kanssa käyn kokeessa. Näki kuitenkin Pessissä potentiaalia harrastamiselle ja kannusti jatkamaan tuloksesta huolimatta. Kuulema itsekin pelastin paljon omalla käytökselläni. Vaan ei olla nyt kuitenkaan kokeisiin menossa. Tuskin ollenkaan tämän vuoden puolella. Paikkamakuu pitää rakentaa eilisen episodin jälkeen ihan kokonaan uusiksi ja muutenkin alkaa miettimään, mikä meidän tekemisessä on pielessä. Epävarmuus kokeissa ainakin näkyy kummankin tekemisestä, mikä vaikuttaa todella paljon.

 

Tänään käytiin Lappalaiserkkarissa turistelemassa ja Pessi pääsi ihailijoidensa rapsuteltaviksi. Kuinkahan moni tulikaan moikkaamaan, kun olivat niin paljon ihastelleet kuulema Pessiä. Kiva, että meidät tunnistetaan, kun itse en koskaan ketään tunnista. Ja Pessi tykkäsi kyllä, kun pääsi moikkailemaan tuttujaan. Eniten Pessi kuitenkin taisi ihastua Hiili-porkkikseen. 

 

Iltapäivällä käytiin agilityn hallittavuustestissä Killerillä. Pessi oli rauhallinen, jopa yllättävän rauhallinen, ja koirakujakävelyssä ei oikein keskittymistä löytynyt. Luoksetulossa Pessi taas unohtui katselemaan muiden koirien suorituksia eikä pitänyt viiden metrin luoksetuloa minään. Joten sain sitten kutsua aika monta kertaa ennen kuin Pessi jaksoi löntystellä luokseni. Saatiin kuitenkin hyväksytty merkintä ja päästiin JATtiin treenimään alkeiskurssille.

Lappalaismöllittelyä

Viikonloppu otettiin rennosti ohjeitten mukaan. Eilen kävin itse aamulla katsomassa tokon piirimestaruuskoetta Aholaidassa ja huh huh, onneksi ei menty. Siellä koirat sinkoili toistensa päälle ja tilanteita oli vähän joka luokassa. Tulipahan nähtyä, ettei pelkkä positiivinen vahvistaminen riitä koirille, kun ei voida edes irtisinkoilevaa koiraa kytkeä kiinni vaan annetaan sen jahdata muita koiria. Harmi kyllä, piti itse lähteä pois juuri kun EVL-koirakkojen yksilöliikkeet alkoivat. Ne olisi ollut mielenkiintoista seurata.

 

Mutta piti lähteä, sillä lappalaismöllit odottivat Laajavuoressa. Koemuotoisesti treenattiin. Tultiin Riikan ja Viiman jälkeen toisiksi ALOssa pistein 175.

Tässä meidän rivi:

 

Luoksepäästävyys 10 (Pessi nousi, muttei mennyt vastaan,)

Paikalla makaaminen 10 (Haistelua, mutta pysyi narttujen välissä.)

Seuraaminen kytkettynä 10 (todella hieno!)

Seuraaminen taluttimetta 7 (ja ois saanut vieläkin vähentää, kun Pessi menetti lopussa kontaktin ihan tyystin ja pöllöili omiaan)

Maahanmeno liikkeestä 10 

Luoksetulo 8 (kaksoiskäsky, mutta tällä kertaa vauhti kohdallaan!)

Seisominen liikkeestä 10 (Hieno!)

Estehyppy 7 (Kaksoiskäsky ainakin, kun ei meinannutkaan sitten hypätä. Ikinä tästä tiedä, mitä se tekee. Varastaako vaiko ei lähde ollenkaan. Pah)

Kokonaisvaikutus 9 (ääntämistä ainakin)

 

Selvästi Pessille on pahempi yksittäinen häiriö. Sen sijaan isompi läjä koiria ja katsojia kentän laidalla ei haittaa ollenkaan. Ihana Allikin oli kentän laidalla ja Pessi ei rynnännyt sinne heti eikä muutenkaan. Lopuksi treenattiin vielä JK-seuraamista Raisan toimiessa hyvin JKmaisesti. Itselläkin meinas paineet nousta, ettei jäädä alle. Lopuksi vielä leikkimistä kepillä ja hienosti Pessi leikkikin. Piti tosin treenien aluksi taas vähän kovemmin Pessille muistutella, mitä se treenaaminen lappalaisten kanssa tarkoittaa. Olis ollut niin kiinnostavaa vaan haistella ja keskittyä ihan muuhun kuin treenaamiseen. Meidän ikuisuusongelma.

 

Tänään käytiin treenimässä Miian ja Tytin kanssa samassa paikassa ja jeesjees, hyvin meni. Tytistä on kasvanut ihana tekijä, ja Pessikin keskittyi, vaikka Miia leikki puolestaan JK:ta. Maahanmeno liikkeestä oli vaan hakusessa märässä maassa. Tai itse asiassa lumisessa maassa! Vihdoinkin tännekin nimittäin tuli lunta. Illalla Pessi vielä pääsee riekkumaan Ipin kanssa, joten siinäpähän sitten kura taas lentää, kun tyyppi pääsee irti muutaman päivän tauon jälkeen.

Just relax

Rentoillen ollaan menty tää viikko. Treenaillen ja lenkitellen. Eilen käytiin sienessä ja Pessi pääsi juoksemaan Ipin kanssa ennen kuin Hankalinin Erika tuli hieromaan Pessin. Tällä kertaa Pessi olikin ihan erilainen kuin aiemmin, vaikka tässä onkin ollut puolisen vuotta Erikan edellisestä vierailusta aikaa. Aluksi katsottiin Pessin liikerataa ravissa ja Pessi on taas huomaamatta mennyt huonompaan suuntaan, eli ei jousta polvista. Lisäksi Erika huomasi, että Pessi kieräyttää vasenta takajalkaansa noin joka kymmenennellä askeleella ulospäin. Sisällä Pessi haisteli patjan ja rojahti sitten sen päälle selvästi tietäen, mitä seuraisi seuraavaksi. 

 

Tunnin aikana Erika ehti käydä Pessin kokonaan läpi. Selvisi, että Pessi on eniten kipeä selästään ja pakaroistaan. Ilmeisesti pakaroista johtuvan kivun takia Pessi jättää koukistamatta polvensakin, mikä jumittaa selkää. Hienosti Pessi kuitenkin antoi hieroa itsensä ja tunnin jälkeen olikin ukkeli niin pöhnässä, että selvästi sen piti kahteen kertaan miettiä, mitä juuri tapahtui. Nyt otetaankin sitten muutama päivä ihan levon kannalta rentoillen. Ensi viikolla käsittelen Pessin itse muutamaan kertaan ja sitten Erika käy taas kontrollikäynnillä, että muutosta on alkanut tapahtumaan.

 

Tiistaina meidän laumanjatkoksi liittyy uusi jäsen, josta toivottavasti tulee olemaan paljon iloa. Päätin nimittäin vihdoin hommata auton, joten Pessi ja Roope pääsevät jatkossa AutoPolosen kyytiin. Pessikin saa sinne ihan oman takaboksinsa, niin on turvallisempaa. Roope matkustakoon takapenkkiläisenä.

 

Ja tuleva viikko treenaillaankin sitten JK-seuraamista. Huoh, mikä urakka edessä!

 

Tässä kuvia viime viikonlopun mölleistä:

Pessi otti rennosti jo siellä voiton varmistettuaan

 

Jos kuonolla osaisikin haudata vesikupin?

 

Minnan ottamia kuvia

 

 

 

 

 

Minuuttiaikatauluweekend!

Tää viikonloppu on kyllä vedetty niin minuuttiaikataululla kuin vain mahdollista on. Silti on ollut ihan järjettömän hulppeaa, ja varmasti Pessinkin mielestä suurimmaksi osin. Perjantaina nimittäin oltiin suppilovahverometsässä ja Pessi pääsi juoksemaan Ipin kanssa kuin myös lauantaina. Sieniäkin löytyi piirakan verran ja jäipä vielä muutama jääkaappiin odottamaan parempia ruuan valmistushetkiä.

 

Eilen käytiin repäisemmässä LUOKKAVOITTO Remmin möllialosta pistein 193/200! Janne toimi tuomarina Raisan liikkuroidessa ja Pessi työsti niin maan perusteellisimmasti, että oltiin hetki meidän tokoelämän taivaassa.  

Tässäpä meidän tulosrivi:

Luoksepäästävyys: 10 
Paikkamakuu: 10 
Seuraaminen: 10 
Seuraaminen vapaana: 9 
Liikkeestä maahanmeno: 9,5 
Luoksetulo: 10 
Liikkeestä seisominen: 9 
Estehyppy: 9,5 
Kokonaisvaikutelma: 9 
Yhteensä: 193p, luokkavoitto

 

Seuraamiset oli niin upean tuntuista itsestäkin, etten meinannut uskoa ollenkaan todeksi. Pessi seurasi remmissä kuin unelma ja vapaanakin kontakti herpaantui vain kerran tai pari häiriön vuoksi. Muuten ihan mieletöntä meno! Maahanmenon vähennystä en muista, varmaan joku oma moka. Luoksetulo oli ihan huippu. Liikkeestä seisominen varmaan taas oma moka. Ja estehyppy tuomarin sinisilmäisyyden edessä noinkin hyvä, vaikka Pessi ennakoi, minkä ehti. Niin ja ääntämisestä kokonaisvaikutus pistevähennys. SUPERPESSI! Muutenkin saatiin nähdä hienoja suorituksia mölleissä ja lisäksi me saatiin hieno Diplomi onnistumisestamme. 

 

Illalla Pessiä viihdytti joukko remmiläisiä illanistujaisten merkeissä. Mukana menossa oli myös bordercollien pentu Käämi, joka koetteli Pessiä kyllä ihan olan takaa. Pessin ilmeet ja huokaisut kyllä kertoivat kaiken, mitä se pennusta ajatteli: “Eihän toi kuule jää meille?!?” “Apua, auttakaa, se roikkuu mun hännässä!”  ”Ai, ette auta. No, mä otan sitten hatkat…” Ja Pessi paineli sängyn alle muka turvaan tai omaan häkkiinsä nukkumaan. Oikeasti Pessi oli kuitenkin todella nätisti Käämin kanssa, mutta kun raukka ei uskaltanut komentaa pentueläintä, niin aika raukkahan se Pessi pennun telmiessä oli. Ehkä Pessi oli kuitenkin vaan värirasisti ja jos se olisi ollutkin mustavalkoinen, niin kaippa leikkiä olisi syntynyt eilen enemmänkin. Vaikka Pessi yrittikin leikittää pentua pienen kommunikointiongelman kanssa: Lelun pudottaminen pennun päälle ei ole mikään järkiratkaisu.

 

Tänään käytiin aamulla sitten Väänäsen Minnan kuvattavana. Pessi osoitti kyllä taas niin selvästi, että poseeraaminen kyllästyttää, kun piti joka välissä käydä vetämässä omat pikku-rallit nurmikolla. Lisäksi luvassa on myös yllätysotoksia meidän koko kolmikosta. Jäämme odottelemaan innolla ihan mahtavia kuvia, sen voin jo nyt luvata!

 

Iltapäivällä Pessi pääsi sitten vielä juoksemaan Mashan ja saksanseisoja-Vertin kanssa. Vaikka Verttikin on jo lähemmäs 8-vuotias, niin kylläpä piti välillä erotella Pessiä ja Verttiä toisistaan pienten kommunikaatio-ongelmien vuoksi. Suurimman osan aikaa menikin todella hienosti, mutta välillä Masha omassa persoonallisuudessaan kävi sekoittamassa vähän pakkaa ärräyksellään ja Pessillä meni sitten vähän överiksi, kun ei tajunnut, etteivät muut nyt niin tosissaan ärräile. Reikiä ei silti viime tiedon mukaan saanut kukaan aikaiseksi ja illan Pessi onkin ollut ihan kypsää tavaraa Nukkumatin maahan. Kuin myös itse, kun eihän sitä tietenkään ole saanut tämän viikonlopun aikana mitään univelkoja purettua. Päin vastoin.

Suppilovahverometsässä

…mutta vähän tuli sieniä. Jospa niistä kuitenkin jonkinlaisen piiraan voisi vääntää. Pessi pääsi taas riehumaan Ipin kanssa ja oli kotona niin väsynyt juoksemisesta, että ei edes ruokaa jaksa kärttää. Sängyn alle paineli nukkumaan samantien, kun kotiin päästiin. Vaan oltiinkin me siellä metsässä 3 tuntia ainakin.

 

Kuvapiristyksenä tällä kertaa Revon Titan ottamia kuvia Pessin isästä, Ciasman Onnentuojasta kesällä 2008:

 

 

 

 

Kiitos kuvista Titalle! Pekko on kyllä todella komea lappalainen. Vaan niinhän se on Pessikin.