Muutoksia ilmassa

Pessi ja Ipi on olleet hyvin paljon taas tekemisissä toistensa kanssa ja ovat päässeet kaksistaan juoksemaan vapaana, kun J on niitä kuljettanut. Lisäksi J alkoi treenaamaan Pessiä, joten mielenkiinnolla katsastetaan, meneekö parivaljakko kokeisiin asti vai pitääkö minun sitten uhrautua Pessin kanssa. Kivalta on ainakin näyttänyt ne tokoilut, joita itse olen nähnyt. Lähinnä Pessille on rakenneltu nyt työskentelymotivaatiota lelu- ja superpalkoilla. 

 

Hieman on muutoksentuuliakin ilmassa, kun vuodenvaihteessa muutetaan Jyväskylän toiselle laidalle Pessi-Roope-Ipi-kolmikon vallitessa talon eläinkantaa. Mahtaahan naapurit olla sitten tyytyväisiä meidän sekalaisen seurakunnan saapuessa maisemiinsa.

 

Tässä tältä illalta vielä kuvaa nykyisestä kämpästä koirien kera.

Agia ja häiriötreenejä

Eilen oltiin viimeisellä agin alkeiskurssikerralla ennen joulutaukoa. Treenit jatkuvat seuraavaksi sitten tammikuussa. Tällä kertaa tehtiin aluksi muuria, ja Pessi tajusi homman idean oikeastaan heti ja hyppäsi lopulta käskyllä MUURI, vaikka sitä ei toiselta puolelta edes kutsuttu. Seuraavaksi kokeiltiin rengasta, missä ei ollut ongelmia. Pessi odotti tässäkin lähtölupakäskyjä (RENGAS) hienosti, vaikka yrittikin varastaa jokaisesta pienestäkin merkistä eikä yrittänyt edes kiertää estettä. Sitten harjoiteltiin vähän keppejä, joissa ongelma oli lähinnä oma käyttäytyminen. Pessi kuitenkin teki jo neljän kepin sarjaa muutamaan kertaan ja osasi ihan kivasti hakeutua väleihin. Ja seuraavaksi käytiin taas hyppimässä muuria, missä haettiin vieläkin lisää intoa pidättelemällä Pessiä ennen hyppyä.

 

Tässä vaiheessa vaihdettiin toiselle puolelle ja päästiin tekemään A:ta. Pessi on kivasti oppinut omatoimisesti, että menee istumaan alastulokontaktilla, kunnes saa luvan tulla. Ja häntä vaan heiluu koko ajan innosta. A:n jälkeen putkiteltiin ja tää taitaa olla kyllä Pessin lemppareita A:n ohella. Voi sitä intoa ja tekemisenpaloa, millä imulla Pessi putkeen ohjautuu. Eikä tätä olla edes nyt niin monesti tehty kuitenkaan. Viimeiseksi mentiin kerran puomi kokonaisuudessaan namiavusteisesti eikä ollut mitään ongelmia. Lopussa Pessi taas istui omatoimisesti alastulokontaktille. Hieno!

 

Tänään sitten oltiin Remmin häiriötreeneissä, jossa oli tietysti käynyt osallistujakato. No, kolmistaan saatiin kyllä jotain treenintynkää aikaiseksi, ja en voinut kuin ihmetellä Pessin asennetta. Koko ajan piti tarjota kontaktia, kerjätä suorastaan nameja. Olisiko tähän sitten ollut syynä, että alkutreenit naksuttelin kontaktista, mikä saattoi motivoida Pessiä vieläkin enemmän. Jokatapauksessa ei ottanut ollenkaan häiriötä muista koirista. Ja treenien lopuksi Pessi vielä leikki Jannen kanssa aivan järkyttävän hienosti! Katsoin vaan suu auki, että HÄH!?! Joskus tuo koira yllättää kyllä ihan totaalisesti.

 

 

Agia sunnuntain ratoksi

Meillä on menty koko loppuviikko sairastelun merkeissä. Koirat olivat pari päivää täysin muutaman kusetuskiekan varassa, kun itse olin melkeinpä täysin poissa pelistä kuumeilun vuoksi ja J teki vuorokauden ympäri töitä. Hyvin kuitenkin meni nekin pari päivää, vaikka koirat olivat luonani. Olivat todella rauhassa ja vuorotellen nukkuivat vieressäni eivätkä olleet koko ajan kommentoimassa rappukäytävänkään tapahtumia.

 

Tänään olo on ollut vielä pahempi itsellä kuin aiempina päivinä – jos mahdollista, mutta kun kuumetta ei enää ollut, niin mentiin Pessin kanssa agiin. Kyllä nyt täytyy sanoa, että se mitä on etsitty tokossa vuoden ajan, löytyi todella helposti agissa. Pessi rauhoittuu todella hyvin silloin, kun ei ole itse suoritusvuorossa. Tänään tosin vähän paineistui, kun toista koiraa käskettiin hiljaiseksi vesipullon avulla. Muutenkin Pessi selvästi pyrkii ignooraamaan muut koirat, koska suurin osa niistä on uroksia maxi-medi-ryhmässämme. Kaupungilta kantautuneet rakettien paukkeetkaan eivät haitanneet Pessin suorittamista.

 

Lisäksi Pessin keskittymiskyky on aivan mahtava siinä välissä, kun pääsee suoritusvuoroon. Pessi sulkee ympäristön täysin pois mielestään ja keskittyy vain suoritettavaan esteeseen ja kuuntelee ihan mielettömän hienosti käskyjä ja ottaa niitä vastaan. Jos tällaista olisi ollut ikinä tokossa, meillä ei olisi mitään ongelmia sillä saralla. Ja se Pessin into, millä se tekee agia, on aivan mieletön, ja tottakai parasta, mitä Pessiltä voi agiin suhtautumisessa odottaa.

 

Tänään tehtiin aluksi A:ta neljä kertaa. Pessi ottaa käskyt todella hyvin vastaan eikä sillä ole ollut mitään ongelmia A:lla vielä kertaakaan. Seuraavaksi vedettiin putki läpi kuudesti, ensin niin, että kutsuin kahdesti putken toisesta päästä ja sitten niin, että ohjaaja oli palkkaamassa Pessin putken päässä, mutta itse jätin sen odottamaan vuoroaan putken toiseen päähän ja siitä sitten käskyllä putkeen. Hienosti Pessi hakeutui aina putkeen eikä edes yrittänyt kiertää sitä.

 

Tämän jälkeen vaihdettiin toiseen päähän hallia ja tehtiin keppejä. Lähinnä tässä oli ongelmana vain oma sijoittuminen ja palkkaus, muuten Pessi teki aivan loistavasti. Tällä kertaa tehtiin vain yhtä väliä. Ja lopuksi otettiin rengasta yksinkertaistetulla renkaalla niin, että Pessiä vain kutsuttiin toiselta puolelta ja palkattiin sitten suorituksen jälkeen. No problem.

 

Aivan mahtavaa.

Hiljaiseloa taasen

mutta minkäs sille mahtaa, kun ei missään välissä ehdi blogia päivittää. Pessille tuntuu barf sopivan kuin nenä päähän ja karva kiiltää ja koira voi hyvin. Ollaan lenkkeilty jonkin verran jopa, yleensä Ipi-Pessi-kokoonpanolla ja välillä ollaan päästy jopa Emman ja Mashankin kanssa lenkille. 

 

Sunnuntaina käytiin lappalaistokossa ja saatiin melkein yksilöohjausta koirakkojen vähyyden vuoksi. Aluksi otettiin paikkamakuuta niin, että keskimmäinen koira istui ja sille tehtiin luoksetulo. Pessin maassapysymistä varmisti hihnan päässä Sonja, mutta hyvin Pessi pysyi, vaikka koira lähtikin vierestä liikkeelle. Pessi teki myös itse mukavan luoksetulon, vaikka vauhtia ei juuri ollutkaan. Tehtiin myös pariseuraamista käskytettynä, palkkasin aina pysäyksissä. Lisäksi treenailtiin askelsiirtymisiä, jotka onkin yllättävän vaikeita. Viimeiseksi otettiin vielä luoksetulot ristiin toisen koirakon kanssa. Pessi katsoi aluksi, lähtisikö Kassu-uroksen perään vaiko ei ja päätti sitten olla lähtemättä. Fiksu veto kerrankin. Ja oli hyvät treenit.

 

Alkuviikon olin tällä viikolla työreissussa ja Pessi oli Jannella hoidossa. Hyvin oli kaiten mennyt eikä Pessi ollut edes kotona yksinollessaan syönyt ilmaistoijahuoltomiehiäkään. Vielä kun itse oppisi ulkoiluttamaan kahta koiraa. On se niin vaikeaa.

Lunta ja agia! :)

Tulihan se vihdoin lumikin Jyväskylään! Iltapäivästä asti on satanut jatkuvalla syötöllä ja nyt on varmasti jo viitisentoista senttiä lunta maassa. Käytiin Jannen ja koirien kanssa Laajavuoressa lenkillä ja kylläpä oli ihana kävellä lumisessa metsässä. Pessi ja Ipi juoksivat taas ihan kunnolla ja pomppivat lumipallojen perässä. Oikein passeli päätös tälle päivälle.

 

Aikaisemmin illalla luulin jo hukanneeni Pessin rekkarit, kun en niitä mistään löytänyt. Sen sijaan hukkasin samalla tokokilpailukirjamme, mutta rekkarit sentään löytyivät. Noh, varmaan parempi näin päin kuitenkin. Miksi sitten rekkareita tarvitsin, niin agilityyn tietysti. Aloitettiin tänään Jatin agin alkeiskurssi. Ensimmäisellä kerralla tehtiin puomia pöytä-versiona, A-estettä, pöytää ja putkea. Pessi oli kyllä oikein pätevä pieni koira. Se odotti oikein kivasti omaa vuoroaan hallin laidalla rauhassa, vaikka ei selvästi pitänytkään tilanteesta. Sen sijaan oman vuoronsa aikana Pessi keskittyi vain tekemään ja puhkui aina intoa suorittaessaan. Puomilla piti vähän hakea oikeaa rytmiä, mutta kun se löytyi, löytyi myös rauhoittumiskyky kontakteilla. Pöytää Pessi rakasti heti alusta asti, ja sitä se suorittikin aina omatoimisesti, kun vain pääsi vierestä – tai siis päältä – kävelemään. Viimeiseksi otettiin vielä pikana muutama läpimeno putkesta eikä se todellakaan tuntunut olevan edelleenkään mikään ongelma Pessille ja Pessi intoutui sitten jopa komentamaan haukkumalla. Hyvin meni kaiken kaikkiaan ja tykkäsin todella paljon koulutustavasta. Aivan erilaista verrattuna kesäiseen agiliitelyyn. Ja varmaa on jo se, että Pessi rakastaa tätä lajia ehdoitta.

Mökkeilyä ja rähinöintiä

Blogi elää selvästi hiljaiseloa. Lupaan parantaa tapani tästedes!  

 

Viime viikolla käytiin muutaman kerran treenimässä ja lenkkeiltiin paljon – tai ainakin kohtalaisen paljon. Torstai-illalle oltiin suunniteltu Emman, Paulan ja Liisamaijan kanssa lenkkiä koirien kanssa ja sille sitten lähdettiin. Rio-Masha-Pessi-trio tuli hyvin hihnassa toimeen ja siinä aikamme Laajavuoressa kävellessämme, päästimme koirat sitten irti. Ilmassa oli pientä ärräilyä, kuten aiemminkin on ollut, mutta yllättäen tilanne luisui ihan täysin käsistä, kun Pessi sai saarrettua Rion pusikkoon ja rähinä oli heti valmis. Kaikki kävi todella nopeasti, jossain vaiheessa sain Pessiä hännästä kiinni ja kiskottua sen ilmaan, mutta ilmeisesti samassa rytäkässä Pessi sai Rion etujalan hampaisiinsa ja tikkasi sen uuteen uskoon. Toooodella ärsyttävää! Samantien kun koirat saatiin irti, olivat taas ihan ok eikä tilanne jäänyt päälle. Rio kuitenkin piti käyttää eläinlääkärissä näyttämässä jalkaansa, josta löytyi aikasta monta reikää. Jäi sitten tähän meidän uros-irtolenkkeilyt.

 

Viikonloppua vietettiin mökillä Pohjanmaalla. Pessi ja Ipi saivat juosta minkä jaloistaan kerkesivät, kun ei ollut huolta naapureista. Perjantaina ei meinannut koiria sisälle saada, kun pistelivät vastasataneessa lumessa menemään. Lauantaina käytiin puolestaan kävelemässä suokierros, jonka aikana Pessi väsyi selvästi, mutta senkin jälkeen koirat jaksoivat porhaltaa vielä muutaman tunnin ulkona leikkien ennen kuin väsy yllätti. Illalla olikin kiva kuunnella, kuinka Pessi kuorsasi sitten ihan kunnolla, kun uneen pääsi. Sunnuntaina kumpikin olivatkin jo sitten väsynyttä koiraa.

 

Vaan tulipa huomattua tuossa viikonlopun aikana, että Pessi on alkanut haastamaan Ipiä joka suhteessa. Sisällä antaa vielä periksi ja väistää, mutta ulkona saatiin tappelu aikaiseksi kepistä, joka oli alunperin Pessillä. Toisen kerran tappelivat lampaan luusta, jota Ipi ei ehtinyt syödä yhtä nopeaan kuin Pessi omansa, joten tottahan toki ahne lappalainen kävi sitten pöllimässä myös Ipin luun itselleen. Eli ei leluja eikä keppejä, niin tulevat hyvin toimeen keskenään. 

 

Tässäpä hieman kuvia viikonlopulta. Kaikki kuvat täällä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kajaanissa lunta paossa

Pessi on ottanut rennosti eikä ole totellut ketään.

 

 

Oulujärvi huuruaa 10 asteen pakkasessa ja jäätyy hyvää vauhtia.

 

Pessi rannalla.

 

 

 

Roopekin kävi ulkona ja paineli samantien saunaan nukkumaan.

 

Hierontaa ja lepoa

Ollaan taas otettu rennosti koko alkuviikko. Maanantaina käytiin pitkällä lenkillä Laajavuoressa Emman ja Mashan kanssa, minkä jälkeen Pessillä oli hieronta. Tällä kerralla ei alistunutkaan niin vain käsiteltäväksi vaan yritti pistää vastaankin. Ilmeisesti sattui vähän ärtyneen ihonkin vuoksi, joten Erikan piti koettaa hieroa Pessiä niin, että ihoon kohdistui mahdollisimman vähän kitkaa. Nyt sitten ollaankin liikuskeltu hyvin vähän taas ja pidetty lepopäiviä. Tällä kertaa Pessi ei kuitenkaan ole päässyt pitkästymään liikaa, kun Ipi-mali on ollut seurana. Koirat tulevat hyvin juttuun, mitä nyt Roopella on vähän sulattelemista Ipissä. Innokas mali kintereillä ei ole Roopen unelma, mutta vielä kissanroikale on kuitenkin ansainnut paikkansa pomona.

Lappalaistokoa pistein 134 ja 3-tuloksella

Eilen Laajavuoressa siis tokokokeessa ALO3-tulos ja 134 pistettä. Tuomarina Aino Juhantalo-Kakkola. Ei mennyt sitten ihan putkeen.

 

 

Luoksepäästävyys 10

Paikkamakuu 0

Seuraaminen kytkettynä 8

Seuraaminen taluttimetta 8

Maahanmeno seuraamisesta 7

Luoksetulo 8

Seisominen seuraamisesta 10

Estehyppy 6

Kokonaisvaikutus 6

 

Ennen paikkamakuuta tuntui todella hyvältä. Pessi oli kuulolla ja rauhallinen ilman piippailua. Paikkamakuussa otti kuitenkin paineita toisiinsa läpättävistä kehänauhoista. Videolta näkee, kuinka Pessi katselee niitä alussa todella paljon kunnes Juhantalo-Kakkola otti nauhoista kiinni. Harmi kyllä, viereinen porokoira nousi ja tuli Pessin luo. Saatiin kuitenkin uusia paikkamakuu, mutta nollaamisesta huolimatta, Pessi ei enää luottanut aiempiin varmoihin makuisiin vaan nousi ylös ja teki hienon luoksetulon häiritsemättä muita koiria. Harmitti ihan sikana ja se varmasti näkyi. JK oli reilu ja antoi meille aikaa nollata tilanteen, mutta ei pystytty siihen täydellisesti.

 

Käytiin sitten kehässä, Pessi oli alussa vaan tuijottelutuulella avoimen koirakkojen suuntaan, joten otin sitä kiinni kuonosta ja Pessi ärähti siitä minulle. Tämän jälkeen JK vetikin kokeen todella ripeään tahtiin meidän kohdalta, kun näki, että Pessi on edelleen paineen alla. Kun muille tuomari piti pitkät saarnat liikkeiden välissä, Pessin kanssa siirryttiin vain liikkeestä toiseen, mikä näkyy videoltakin. Mun mielestä todella reilusti toimittu tuomarilta, vaikka liikkeet menivätkin penkin alle. Pistevähennykset johtuvat pääsääntöisesti kaksoiskäskytyksistä. 

 

Loppukommenteista osa on videollakin. JK piti Pessin tyylistä, vaikkakin pyöritteli silmiään, että 2-vuotiaan lappalaisen kanssa käyn kokeessa. Näki kuitenkin Pessissä potentiaalia harrastamiselle ja kannusti jatkamaan tuloksesta huolimatta. Kuulema itsekin pelastin paljon omalla käytökselläni. Vaan ei olla nyt kuitenkaan kokeisiin menossa. Tuskin ollenkaan tämän vuoden puolella. Paikkamakuu pitää rakentaa eilisen episodin jälkeen ihan kokonaan uusiksi ja muutenkin alkaa miettimään, mikä meidän tekemisessä on pielessä. Epävarmuus kokeissa ainakin näkyy kummankin tekemisestä, mikä vaikuttaa todella paljon.

 

Tänään käytiin Lappalaiserkkarissa turistelemassa ja Pessi pääsi ihailijoidensa rapsuteltaviksi. Kuinkahan moni tulikaan moikkaamaan, kun olivat niin paljon ihastelleet kuulema Pessiä. Kiva, että meidät tunnistetaan, kun itse en koskaan ketään tunnista. Ja Pessi tykkäsi kyllä, kun pääsi moikkailemaan tuttujaan. Eniten Pessi kuitenkin taisi ihastua Hiili-porkkikseen. 

 

Iltapäivällä käytiin agilityn hallittavuustestissä Killerillä. Pessi oli rauhallinen, jopa yllättävän rauhallinen, ja koirakujakävelyssä ei oikein keskittymistä löytynyt. Luoksetulossa Pessi taas unohtui katselemaan muiden koirien suorituksia eikä pitänyt viiden metrin luoksetuloa minään. Joten sain sitten kutsua aika monta kertaa ennen kuin Pessi jaksoi löntystellä luokseni. Saatiin kuitenkin hyväksytty merkintä ja päästiin JATtiin treenimään alkeiskurssille.

Lappalaismöllittelyä

Viikonloppu otettiin rennosti ohjeitten mukaan. Eilen kävin itse aamulla katsomassa tokon piirimestaruuskoetta Aholaidassa ja huh huh, onneksi ei menty. Siellä koirat sinkoili toistensa päälle ja tilanteita oli vähän joka luokassa. Tulipahan nähtyä, ettei pelkkä positiivinen vahvistaminen riitä koirille, kun ei voida edes irtisinkoilevaa koiraa kytkeä kiinni vaan annetaan sen jahdata muita koiria. Harmi kyllä, piti itse lähteä pois juuri kun EVL-koirakkojen yksilöliikkeet alkoivat. Ne olisi ollut mielenkiintoista seurata.

 

Mutta piti lähteä, sillä lappalaismöllit odottivat Laajavuoressa. Koemuotoisesti treenattiin. Tultiin Riikan ja Viiman jälkeen toisiksi ALOssa pistein 175.

Tässä meidän rivi:

 

Luoksepäästävyys 10 (Pessi nousi, muttei mennyt vastaan,)

Paikalla makaaminen 10 (Haistelua, mutta pysyi narttujen välissä.)

Seuraaminen kytkettynä 10 (todella hieno!)

Seuraaminen taluttimetta 7 (ja ois saanut vieläkin vähentää, kun Pessi menetti lopussa kontaktin ihan tyystin ja pöllöili omiaan)

Maahanmeno liikkeestä 10 

Luoksetulo 8 (kaksoiskäsky, mutta tällä kertaa vauhti kohdallaan!)

Seisominen liikkeestä 10 (Hieno!)

Estehyppy 7 (Kaksoiskäsky ainakin, kun ei meinannutkaan sitten hypätä. Ikinä tästä tiedä, mitä se tekee. Varastaako vaiko ei lähde ollenkaan. Pah)

Kokonaisvaikutus 9 (ääntämistä ainakin)

 

Selvästi Pessille on pahempi yksittäinen häiriö. Sen sijaan isompi läjä koiria ja katsojia kentän laidalla ei haittaa ollenkaan. Ihana Allikin oli kentän laidalla ja Pessi ei rynnännyt sinne heti eikä muutenkaan. Lopuksi treenattiin vielä JK-seuraamista Raisan toimiessa hyvin JKmaisesti. Itselläkin meinas paineet nousta, ettei jäädä alle. Lopuksi vielä leikkimistä kepillä ja hienosti Pessi leikkikin. Piti tosin treenien aluksi taas vähän kovemmin Pessille muistutella, mitä se treenaaminen lappalaisten kanssa tarkoittaa. Olis ollut niin kiinnostavaa vaan haistella ja keskittyä ihan muuhun kuin treenaamiseen. Meidän ikuisuusongelma.

 

Tänään käytiin treenimässä Miian ja Tytin kanssa samassa paikassa ja jeesjees, hyvin meni. Tytistä on kasvanut ihana tekijä, ja Pessikin keskittyi, vaikka Miia leikki puolestaan JK:ta. Maahanmeno liikkeestä oli vaan hakusessa märässä maassa. Tai itse asiassa lumisessa maassa! Vihdoinkin tännekin nimittäin tuli lunta. Illalla Pessi vielä pääsee riekkumaan Ipin kanssa, joten siinäpähän sitten kura taas lentää, kun tyyppi pääsee irti muutaman päivän tauon jälkeen.